Vielä enemmän toipilas..

Eilen huomasimme, että Immun haava on ruvennut punoittamaan, se myös eritti hieman jotain kellertävää ja se oli hieman paisunut. Pientä punoitusta oli jo nähtävissä tiistaina. Rupesimme huuhtelemaan ja desinfioimaan haavaa ja hommasimme jopa kaulurin, jotta Immu ei pääsisi haavaa nuolemaan.

Vaikka ensin ajattelin, että taidamme vain hössöttää ja olla liian varovaisia, päätin kuitenkin jo eilen soittaa asiasta lääkärille. Sain puhelimesta kiinni Immua hoitaneen lääkärin hoitajan, joka minun kuulteni konsultoi lääkäriä Immun tilanteesta. Kerroin hoitajalle oireet, pientä "märkimistä", punoittaa reilusti ja haavan toiselta puolelta jalka on turvoksissa. Kuulin puhelimen taustalta lääkärin huutelevan, että se on ihan normaalia jos näin lyhyen ajan päästä operaatiosta vähän märkii ja punoittaa. Turvotuskin on kuulemma ihan normaalia. Tyydyimme tähän ja jatkoimme haavan huuhtelua ja kaulurin pitämistä. Tässä kohtaa on pakko mainita, että maanantai yönä emme saaneet lääkäriltä minkäänlaisia hoito-ohjeita. Lääkäri ei pyytänyt/suositellut kaulurin käyttöä, ei pyytänyt huuhtelemaan haavaa tms. Antoi vain lääkityksen.

Seurailimme tilannetta vielä illan ajan kotona ja päätimme, että katsomme tilannetta seuraavan työpäivän jälkeen. Ilmeisesti me kuitenkin ylireagoimme.

Kimmo katsoi Immun haavaa aamusti. Oli lenkillä kuulemma vuotanut hieman jotain punertavaakin nestettä. Tilanne ei juurikaan muuttunut edellisestä illasta. Kun itse tulin töistä, olisin sitä mieltä, että lääkäriin olisi hyvä edes soittaa uudestaan. Haava märki omaan silmääni enemmän kuin eilen ja oli osittain jopa auennut tikkauksistaan.

Soitin ensin kaupungin lääkärille ja puhelimeen sattui vastaamaan sama hoitaja, joka vastaanotti meidät maanantai yönä. (Ei siis sama, joka oli vastaanotolla eilen). Hän sanoi heti, että ei missään mielessä ole normaalia jos noin tuora haava vuotaa yhtään mitään. Hän sanoi, että saisi meille samalle illalle ajan samalle lääkärille, joka vastaanotti meidät maanantaina. Hän ilmeisesti arvasi, että tämä ei ole meille vaihtoehto, sillä hän ehdotti samaan hengenvetoon meille aikaa seuraavalle aamulle. 

Tästä puhelusta kuitenkin varmistuin siitä,että jotain jalalle on tehtävä. Koska niin oli helpompi, soitin meille jana yksityiselle eläinlääkärille ja he ottivat meidät vastaan samantien. Lääkäri sanoi heti haavan nähdessään, että tuollaisenaan haava ei olisi parantunut. Ja että turvotusta oli tosi reilusti, Immu myös aristi jalkaa.

Immu nukutettiin taas ja sitten alkoi odottelu. Tunnin päästä sain noutaa Immun. Tuloksena se, että Immulla on dreeni jalassa viiden päivän ajan ja tikkejä kahdessa kerroksessa. Operaation suorittanut lääkäri ihmetteli, miksi alunperin oli vain tikattu pintatikein, kun repeämä olisi selvästi vaatinut enemmän. Turvotusta ja nestettä oli lihasten välissä, joten tämän kanssa ei onneksi odotettu sen pidempään.

"Immun haavasta menee pitkä ontelo lihasten keskellä lähes kivespussiin asti". Lääkäri myös ihmetteli, miksi hoitava lääkäri ei ollut määrännyt kipulääkkeen syönnin jatkamista puhelumme jälkeen. 

No, mutta nyt Immu ont aas ihan reppana kaulurinsa kanssa unisena....Paha on mieli oman karvakaverin puolesta, kun piti sen vielä joutua kokemaan uusinta tikkaus...Palautetta on kyllä lähdössä hoidon aloittaneelle lääkärille. Hänen palveluitaan emme käytä ellei ole kyse elämästä ja kuolemasta...

Tämän päivän lääkäriltä saimme jopa hyvät ohjeet kotihoitoon...

Väsynyt Immu

Dreenin toinen pää, haavasta ja dreenistä näkyy alle puolet

Kuvassa nähtävissä dreenin molemmat päät (ja samalla uuden haavan pituus). Punaisuus dreenistä tulutta nestettä, eivät olleet lääkäri pesseet nukkuvaa pojua...