Englanninspringerspanieli

Kerkesimme tutustumaan kyseiseen rotuun melko lyhyesti ennen kuin päädyimme sprinkun meille ostamaan. Enemmän tutkimusta teki toinen puoliskoni, jolle tärkeä ominaisuus koirassa oli sen soveltuvuus metsästyskäyttöön. Halusimme koiran, joka on  aktiivinen, kykenevä metsästämään sekä josta saa tarpeen vaatiessa rauhallisen kotikoiran. Tätä kaikkea Immu tosiaankin on. Sillä riittää aina virtaa leikkiä ja tervehtiä uusia ihmisiä, mutta se osaa myös rauhoittua leffailtoina.

Tiesimme etukäteen, että sprinkut ovat erittäin energisiä ja ihmisrakkaita koiria. Joku olisi kuitenkin voinut jossakin rehellisesti kirjoittaa/kertoa, että "energinen ja ihmisrakas" tarkoittaa ylivilkasta ja yltiösosiaalista. Tämä yhdistelmä on tuonut paljon haasteita mukanaan. Saapui kotiimme sitten yksi tai useampi ihminen, aikuinen tai lapsi, on Immu aina yhtä innokkaana tervehtimässä tulijoita. Tämä on käynyt välillä niin omistajien kuin vieraidenkin hermoon.  Pentuna Immu oli valmis tervehtimään myös jokaista vastaantulijaa lenkillä oli sitten kyse ihmisistä, linnuista, koirista, kissoista..pyörällä, kävellen, hiihtäen...Onneksi tästä on jo päästy eroon ja lenkit sujuvat sen osalta sujuvasti. Myös kotioloissa Immu on jo hieman "oppinut" hillitsemään itseään. Se on ottanut tavaksi ottaa lelun suuhunsa kun vieraita tulee ovesta sisään. Näin tehdessään se ei tervehtiessään hypi. Keinonsa kullakin.

Sprinkuille ominaista on  se, että ne ovat valmiita lähtemään lenkille säässä kuin säässä. Immusta selvästi huomaa sen, että se löytää nautittavaa jokaisesta vuodenajasta ja kaikenlaisista sääolosuhteista. Kevään vesilätäköt on ihan mahtava juttu, kesällä on hienoa päästä uimaan ja maalle, syksyllä lehtien jahtaus on aivan loistavaa touhua kun taas talvella lumikinokset tuovat oman jännitysmomenttinsa. Vesi jokaisessa olomuodossaan on Immun mieleen.

Kun vieraat ovat lähteneet ja lenkillä käyty, on hyvä ottaa rennosti

Sprinkun  riistavietti on vahva ja nenä voi joskus viedä mennessään. Yleensä Immu kuuntelee metsässä isäntää paremmin. Vaikka Immu saattaakin kadota näkökentästä, se yleensä pysyy äänenkantaman päässä. Olisi kuitenkin hyvä, että Immu oppisi pysymään hieman lähempänä ja siksi sitä kovasti yritetään nyt opettaa pysymään vapaana ollessaan lähempänä. Immu on kuitenkin kovaa vauhtia oppimassa tämänkin taidon. 

Immu töissä viime syksynä

Aloitimme Immun kanssa 7vkoa sitten Tokon starttikurssin ja tämän 7 viikon aikana on Immussa ollut huomattavissa suuri muutos kuuliaisuuden suhteen. Syy siihen, että hän ei ole ollut sitä ennen kurssin aloittamista on tietenkin "hihnan toisessa päässä".

Olemme kyllä olleet onnekkaita löytäessämme näin valloittavan koiran. Vaikka ongelmia onkin tullut ajoittain mm. yksinolon kanssa, hihnassa ei osattu kävellä kunnolla ja ihmisiä tervehditään edelleen liiankin innokkaasti, on suuntamme ollut koko ajan oikea. Uskon, että olemme aloittaneet kiinnitämään asioihin huomiota liian myöhään (parempi silti myöhään kuin ei milloinkaan) ja antaneet Immun ollessa nuorempi paljon "anteeksi", koska se oli niin pieni ja söpö. Onneksi Immu on erittäin nopea oppimaan ja olemme korjanneet näitä virheitämme pitkin matkaa. Ja oppiihan tässä samalla mahdollista toista koiraa varten, ei sitten tule toistettua samoja virheitä, vaikka varmasti tulee kyllä tehtyä uusia siinä sivussa.

Tässä hieman sprinkun ominaisuuksia ja tietoa siitä, kuinka nämä ominaisuudet ilmenevät meidän vauhdikkaassa arjessa. Seuraavissa kirjoituksissa pääsen jo pikkuhiljaa pureutumaan eri kommelluksiimme ja kokemuksiimme yhdessä. Hmm...ehkä olisikin pitänyt aloittaa kirjoittaminen jo paljon aikaisempaa!

 Sorrumme välillä hemmottelemaan koiraamme. Immun 1v kakku!