Toipilas

Huh. Hiukan pistää väsyttämään. NImittäin eilinen. Tänään saa ottaa kuitenkin vielä loman kunniaksi ihan rauhassa. Ja hoitaa meidän karvaista toipilasta. Tai siis lähinnä seurailla toipilasta. Eilen alkoi sorsajahti, jossa Immu oli toiminut erinomaisesti ja saalistakin oli tullut oikein runsaasti. Tästä huikeasta aloituksesta saamme varmasti vielä lukea lisää Kimmon kirjoittamana:)

Loppu jahdista Immu kuitenkin hyppäsi veneestä linnun perään ja osui suoraan airon hankaimeen. Vasta kotona tilanne pystyttiin katsomaan kunnolla. Immu ei tapahtuneen jälkeen aristanut eikä osoittanut muitakaan kivun merkkejä. Kimmokin tarkasteli hieman tilannetta jo ennen kotiutumista, mutta ei mitään kummempaa ollut äkkiseltään havaittavissa. Kotona Immua pestiin saippualla ja haava kohtaa koskettiin, eikä Immu näyttänyt minkäänlaisia aristamisen merkkejä. Kun koira rauhottui, katsoimme tilannetta tarkemmin. Immun takajalan haarassa oli siis haava tuosta kolhaisusta. Haava oli kuitenkin paljon odotettua suurempi. Mielestäni kuitenkin heti näki, että kyse on pelkästä ihan rikkoutumisesta, eikä mitään isompaa ole vahingoitunut (näin myös oli).

Hetken mieteimme odotammeko aamuun vai lähdemmekö käymään lääkärillä yötä vasten. Immu kuitenkin rupesi myöhemmin tärisemään ja veimme koiruuden sitten päivystävälle eläinlääkärille. Lääkäri oli todella tiukka ja töykeä. Hän vilkaisi jalkaa ja totesi, että koira jää yöksi tiputukseen, huomenna saa hakea klo 18 (?!). Olin kuin puulla päähän lyöty kun en saanut mitään selitystä, miksi näin on, vaikka lääkäri ensin sanoi, että haava on melko pieni. Kun pääsimme kotiin, soi puhelin. Immu on nukutettu ja tikattu ja sen saa tulla samantien noutamaan kotiin nukkumaan. 

Saimme Immulle viiden päivän antibioottikuurin ja kolmeksi päiväksi määrättiin myös kipulääkettä. Tikkien poisto kymmenen päivän kuluttua. Lääkäri pahoitteli käytöstään, kun Kimmo haki Immun sisältä. Hyvä näin. 

Tämä päivä kuluu siis metsästyksestä ja nukutuksesta väsyneen koiran seurailussa. Pieniä lenkkejä useasti päivän aikana, sillä nyt Immu hieman aristaa jalkaa. Lääkärin ohje oli, että saa koheltaa ja lähteä vaikka heti metsälle, mutta en usko, että siitä on haittaa jos yhden päivän otamme rauhallisemmin. (?) Immu ei kovasti halua nostaa kipeää taka jalkaa ja lenkillä löytyy vauhtia vain kun käännymme kotiin päin, taitaa poju olla erittäin väsynyt. 

Lääkkeet saa onneksi syötettyä Immulle ilman mitään kepulikonsteja. Pillerit käteen ja siitä koira pistää rouskuttaen. Ja Immu ei kyllä pienestä hätkähdä, joskus epäilen, puuttuuko häneltä tuntoaisti. Paljon saa tapahtua ennen kuin Immusta näkee jos siihen sattuu...tarvii jatkossa tarkkailla tarkemmin.

Tämmöisiä kuulumisia tänne tällä kertaa.

Kymmenisen tikkiä

Hädin tuskin jaksoi päänsä nostaa...VäsyImmu